Bussilla kirjastoon. Kello on 8:30. Miten täällä kirjastossa on näin huono ilma? Läppäri ei meinaa yhdistyä verkkoon. Mies kiipeää tikkailla ja ronklaa kirjaston kattopaneeleiden takana jotakin. Tunkee sinne jotain kaapelia. Kauhea räminä. Miksi näistä kuulokkeista ei kuulu mitään? Mallia vanhat ja johdolliset vastamelukuulokkeet tarvitsevat pariston toimiakseen. Onneksi on varaparisto mukana. Voi räkä! Mukana on AA paristo. Pitäisi olla AAA. Mies säätää tikkailla. Onneksi on nappikuulokkeet mukana. Läppäri ei meinaa löytää bluetoothia. Viimein. Jatkan luentoja. Nousen välillä seisomaan. Hartiat ovat jumissa. Löydän taas oppimateriaalista omituisen taulukon, jossa prosenttiosuuksissa ei ole mitään järkeä. Summa on yli 100%. Tämä on jonkun pro gradu - tutkielma. Ehkä en vain tajua jotakin. Onkohan täällä ilmanvaihto päällä? Joko tuo mies lopettaisi noiden tikkaiden siirtelyn? Vähän matkan päähän istuu resuinen mies lukemaan kirjaa haisten viinalle. Päätä särkee. Kello on 10:30. Päätän katsoa vielä yhden luennon ja lähteä sitten hakemaan jotakin syötävää. Hiljaiseen huoneeseen tulee kirjaston työntekijä kertomaan, että tila on klo 12 alkaen varattu luokkavierailulle. Tänne ei siis ole asiaa enää tunnin päästä. Seuraava bussi lähtee klo 11:12. Taidankin mennä sillä takaisin kotiin. Syömään ja jatkamaan hommia kotisohvalla. Niin teen.Olin siis kotona jo ennen puolta päivää. Sain katsottua kaikki ensimmäisen kurssin luennot loppuun. Aloitin myös kirjoittamaan seuraavan kurssin oppimistehtävää. Se vaikutti aika suoraviivaiselta, mutta materiaalia on paljon. Aiheena on vammaisuus tiedollisena ja kokemuksellisena ilmiönä. Etsin siihen liittyvää kirjallisuutta ja tein varauksia kirjastosta. Tampereen kirjastoissa on hyvin saatavana kurssiaineistot.
Kello läheni neljää. Villakoiria nurkassa. Imuroin.
Taidan jäädä huomenna suosiolla kotiin.
***
Ei muuten ikinä pitäisi lukea vanhoja tekstejä. Jälkeenpäin omat sanat kuulostavat aina tosi tyhmiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi kiva, jos jättäisit kommentin!