Ylpeyttä

Viimeiset viisi päivää olen painanut duunia kuin pieni eläin. Sen huomaa jo tuloksistakin. Ja kireistä suupielistä. Ja hartioista. Ja  otsarypystä. Tein jonkun epävirallisen essee-ennätyksen, ainakin henkilökohtaisen, ja vääsin 7 sivua tieteelistä tekstiä kahdessa päivässä! Palautin esseen, viimeistelin oppimispäiväkirjan. Nyt on  siis jo plakkarissa  4/5 kurssia. Wuhuu!

Tässä saa nyt erittäin hyvällä omatunnolla ja ilman minkäänlaisia suorituspaineita lähteä syylomailemaan viikoksi. Fyysisesti tuskin siirryn työpaikalta (lue: kotoa)  mihinkään kauas, mutta henkisesti sitäkin kauemmas. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että viimeiselle kurssille jää aikaa se neljä viikkoa loman jälkeen ennen työhönpaluuta. Tässähän saattaa ennättää pitää toisenkin syysloman ennen marraskuun puoliväliä. Ei huono.

Töihin palaan 18.11. Vielä en aio miettiä sitä.