tiistai 5. marraskuuta 2019

Viimeistä viedään

Viimeinen oppimistehtävä on työn alla. Yey! Tähän mennessä on kasassa 13 sivua priimaa tekstiä. Esseestä tulee oikeasti hyvä. Aiheena on oppimisvaikeudet, niiden taustat
ja seuraukset. Enpä ihmettelisi, jos siitä napsahtaisi vitonen. Saan sen luultavasti huomenna valmiiksi ja palautettua. Mitä ihmettä?! Ennätän siis reilun viikon vetämään ihan lonkkaa ennen töihinpaluuta. Aika luksusta.




Entä miten on muuten mennyt? No vallan loistavasti. Verkkokurssista nykäisin vitosen, mistä olin varsin yllättynyt. Mielestäni olisin ansainnut nelosen. Mutta en valita. Tähän mennessä siis kurssisuorituksia on kolme, arvosanoilla 3, 4 ja 5. Yksi essee on tarkistuksessa ja saan siitä arvosanan todennäköisesti tämän viikon aikana. Palautuksesta on jo kuukausi ja nyt kun luin tekstin uudestaan, niin se ei kyllä ollut kauhean hääppöinen. Arvelen saavani siitä arvosanaksi 3. Kaikenkaikkiaan kokonaisarvosanani tulee lienee olemaan 4. Siihen voi olla tyytyväinen.

Kunhan saan viimeisen tehtävän palautettua, aion pyytää sen nopeaa arviointia, jotta saisin todistuksen suoritetusta opintokokonaisuudesta tämän kuun aikana. Tähän on syy.

Haku Helsingin yliopiston erillisiin erityisopettajan opintoihin alkaa joulukuussa.

https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.78697744403

Tuonne aion hakea. Pääsykoe on helmikuussa. Onhan siinä pieni mutta: hakijoita lienee reilu 200 ja 20 valitaan.

Plan B: Jyväskylän yliopisto
( Täällä vielä vanhat hakutiedot, päivittynee lähiaikoina. https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.83876157229  )

Plan C: Hae vuoden kuluttua uudestaan.

Ehkä ei pitäisi keulia, mutta kyllähän sitä pitää suunnitelmia olla. Oma mieli on rauhallinen, kun olen päättänyt mitä aion tehdä.

Ensi viikolla menen käymään koulussa. Pitää vähän päivittää ryhmien tilannetta, missä ollaan menossa ja mistä minun pitäisi jatkaa. Kävin pari viikkoa sitten koulussa, kun oli kodin ja koulun -päivä. Vierailin omissa ryhmissäni ja tuli ikävä töihin. Ovat tainneet jo minua odottaa. Onhan se ihan mahtavaa, että ottavat ilolla takaisin. Minun mies sanoi tässä yksi päivä viisaita sanoja. Kannattaa miettiä, millaisen fiiliksen tuo mukanaan, kun astuu huoneeseen. Vieko tilasta kaiken hapen? Tuoko mukanaan pelon tai negatiivisuuden? Vai lisääkö iloa ja positiivisuutta?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olisi kiva, jos jättäisit kommentin!