Vierailin eilen erityisluokassa, jossa kaikilla oppilailla on eriasteista autismia plus kaikenkirjavia muita kehitysvammoja ja oppimisvaikeuksia. Nyt olin kyllä kaukana mukavuusalueeni ulkopuolella. Oli yllättävän rankka päivä, vaikka lähnnä seurailin toimintaa vierestä ja juttelin ihanan, kärsivällisen ja sitoutuneen erkkaopen kanssa. Minusta ei olisi tuohon! Huomaan olevani liian kärsimätön ja ylitehokas. Tyylini on ehkä aika ronski. HIP-HOP hommat pakettiin ja eteen päin.
Parasta antia opinnoissa on kyllä ehdottomasti olleet nuo vierailukäynnit, kun olen saanut tutustua erilaisiin ympäristöihin ja toimintakulttuureihin. Näistä neljästä vierailukohteesta varmaankin JOPO-luokka olisi sellainen, joka olisi lähimpänä omaa osaamistani ja tyyliäni. Tosin minusta ei varmaankaan ikinä tule erityisluokanopettajaa, koska se vaatisi monialaisten opintojen suorittamisen. Vaikka mistäpä sitä ikinä tietää. Se onkin sitten tarina erikseen, mitää eroa on laaja-alaisella erkkaopella ja erityisluokanopettajalla.
Eilen paiskin hommia iltaan asti. Vierailun jälkeen kirjoitin raportin ja tein viimeisiä kommentointeja verkkokurssille. Kurssista siis enää itsearviointi tekemättä. Sen teen perjantaina. Pientä paniikkia aiheuttaa torstain tentti. Pari päivää nyt käytän pelkästään tenttikertaukseen. Tai ainakin melkein. Pitäähän sitä nyt Instagramiakin katsella ja fiilistellä syksyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi kiva, jos jättäisit kommentin!